Ruoantuotanto

Hyönteisalla odotetaan nopeaa kasvua

Syötävien hyönteisten maailmanmarkkinoiden koon ennustetaan kasvavan nykyisestä 406,3 milj. USA:n dollarista 1 181,6 milj. USA:n dollariin vuoteen 2023 mennessä, Meticulous Market Researchiin markkinaennusteen (2018) mukaan. Nopeinta kasvun odotetaan olevan Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa, joissa molemmissa hyönteismarkkinoiden ennustetaan kasvavan vuosittain yli 25%:lla. Ala on uusi ja maailmanmarkkinoiden kasvuennusteiden toteutumiseen liittyy monia epävarmuutta aiheuttavia tekijöitä.

Kasvun ajurit:

• väestön kasvu ja huoli ruuan riittävyydestä
• eläinproteiinien korkea hinta
• hyönteistuotannon ekotehokkuus ja ympäristöystävällisyys, hyönteisten hyvä ravintoarvo
• vähäinen riski zoonoottisten tautien siirtymiseen hyönteisten välityksellä

Kasvun hidasteet:

• regulaation kehittymättömyys ja epäyhdenmukaisuus
• syötäviin hyönteisiin liittyvän luotettavan tiedon puute
• psykologiset ja eettiset esteet, kuluttajien hyväksyntä
• hyönteisten sisältämät allergeenit

Vuonna 2017 kokonaiset hyönteiset kattoivat suurimman osan hyönteisten maailmanmarkkinoista, mutta jauheen ja prosessoitujen elintarvikkeiden määrän ennustetaan kasvavan prosessointiteknologian myötä. Prosessoitujen tuotteiden kehittäminen on edellytys hyönteismarkkinoiden kasvulle Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa.

Suomi on mukana kasvussa

Suomi hyväksyi hyönteiset rehuina ja elintarvikkeina vuonna 2017. Ensimmäiset, laajalle kuluttajakunnalle suunnatut hyönteiselintarvikkeet tulivat meillä kauppoihin loppuvuodesta 2017. Uusia tuotteita on kehitetty nopealla tahdilla ja moni tuotteista on ehtinyt jo hyllystä kadotakin. Vuodessa on opittu, että hyönteisiä sisältävä uutuustuote on helppo myydä kuluttajalle ensimmäisen kerran, mutta ruokakulttuurin muutos on hidasta.  

Nyt hyönteisalalla keskitytään kehittämään huipputuotteita tarkasti rajatuille kuluttajaryhmille, jotka voisivat toimia ruokakulttuurin edelläkävijöinä, sekä etsitään kohderyhmät tavoittavia jakelukanavia.

Uusien suuntien löytämiseksi on tärkeää tuntea lähihistoria ja ymmärtää, kuinka nykytilaan on päädytty. Ala on niin nuori, että sitä ei vielä tilastoida, mutta alle on koottu mediatutkimuksen tuloksia hyönteismarkkinoiden rakentumisesta, nykytilasta ja kehitysnäkymistä.

Mediahaun lähteinä on käytetty kotimaisia sanomalehtiä (e-Pressin aineisto, Maaseudun Tulevaisuus, Helsingin Sanomat) sekä YLE:n verkkouutisia ja englanninkielisten ammattilehtien verkkouutissivustoja.

Uusille markkinoille isot edellä

Suurten ja elintarviketoimijoiden lähteminen mukaan hyönteiselintarvikkeiden kehittämiseen heti lainsäädännön sen mahdollistaessa oli tärkeä signaali. Hyönteistuotteet saatiin näkyviin ja alan kehitys käynnistyi. Muutamassa kuukaudessa Suomessa oli noin kymmenkunta hyönteiselintarviketta valtakunnallisessa jakelussa isojen markettiketjujen kautta. Suomi sai myös kansainvälistä näkyvyyttä yhtenä Euroopan hyönteistalouden edelläkävijöistä.

Kuluttajille suunnattuja hyönteistuotteita on ehtinyt olla markkinoilla useita, mm. aamiaismuroja, keksejä, korppuja, näkkileipää, sämpylää, välipala- ja proteiinipatukoita ja muita proteiinilisiä, smoothieita, suklaata, lakritsia, sekä kuivattuja ja paahdettuja, eri tavoin maustettuja kokonaisia snack-hyönteisiä. Hyönteisjauhetta on käytetty myös pastan, pussikeittojen, makkaroiden ja kasvispihvien, tai kasviproteiineja ja hyönteisjauhetta sisältävän lihankorvikkeen valmistukseen.

Hyönteiset vain ainesosana

Hyönteisraaka-aineen osuus ensimmäisissä kuluttajatuotteissa oli pieni, alle 5%. Tuotteissa on käytetty sekä kotimaassa tuotettua että muualta tuotua kotisirkkaa. Hyönteisjauhetta on tuotu ainakin Hollannista, Belgiasta ja Thaimaasta, maista, joissa hyönteisten massakasvatuksesta alkaa olla pitkä, yli kymmenen vuoden kokemus.

Markkinoiden auetessa kotimainen hyönteisraaka-aineen tarjonta ei aluksi riittänyt elintarviketeollisuuden tarpeisiin, mutta kotimaisen tuotannon volyymiä saatiin nostettua nopeasti, mikä mahdollisti kotimaisten hyönteiselintarvikkeiden saamisen markkinoille muutamassa kuukaudessa hyönteisten elintarvikehyväksynnän jälkeen. Nyt tarjolla on useita hyönteiselintarvikkeita, joita markkinoidaan Hyvää Suomesta –alkuperämerkinnällä.

Ravintolat ruokakulttuurin muutoksen edelläkävijöinä

Kuluttajatuotteiden lisäksi pakastettua sirkka on ollut tarjolla lähinnä ravintola-alan yrityksille. Suomessa on kymmeniä ravintoloita, joilla on ollut hyönteisruokaa listoillaan. Yleensä ravintoloissa on käytetty kokonaisia tai paahdettuja kotisirkkoja alkupaloissa, tai pääruokien koristeellisina lisukkeina. Myös sirkkapizzaa ja kuhnurin toukkia sisältävää katuruokaa on tarjolla ravintoloissa.

Teema- ja trendiravintoloiden lisäksi hyönteisruokaa on tarjottu kausiluontoisesti esimerkiksi kouluissa, vanhainkodeissa, opiskelijaravintoloissa ja Ruotsinlaivoilla.

Hyönteisraaka-aine on vielä kallista

Hyönteisraaka-aineen hinta on vaihdellut suuresti hyönteismarkkinoiden rakentuessa. Markkinoiden aukeamisen aikoihin tuottaja saattoi saada tuoreesta sirkkakilosta 70-80 €, kuivatun sirkan hinta oli 250 €/kg. Kesällä 2019 Oamkin opiskelijat kysyivät projektiopinnoissaan hyönteisraaka-aineen hintoja muutamasta kotimaisesta yrityksestä. Pakastetun kotisirkan hinta on nyt alle 20 €/kg, hyönteisjauhon hinta vaihtelee välillä 50-60 €/kg, lämpökuivatuista kotisirkoista saa maksaa 75 €/kg.

Raaka-aineen korkeasta hinnasta johtuen myös kuluttajatuotteet ovat kalliita. Kotimainen, paahdettu ja maustettu kotisirkka maksaa kuluttajille suunnatuissa verkkokaupoissa noin 450 – 500 €/kg. Paahdetulle jauhopukintoukalle kuluttajahinnaksi verkkokaupassa tulee 375 €/kg.

Hyönteismarkkinoilla etsitään vielä oikeita kuluttajaryhmiä

Hyönteisten käyttö elintarvikkeena on länsimaiselle ruokakulttuurille vierasta, mutta kuluttajatutkimuksissa suomalaiset ovat suhtautuneet positiivisesti hyönteisten syöntiin (Piha et al. 2018; Vartiainen 2017).  Kuluttajien kiinnostus uusiin tuotteisiin ei ole kuitenkaan ollut niin suurta, kuin aluksi odotettiin. Valtaosa ensimmäisistä hyönteiselintarvikkeista on jo poistunut markettien hyllyistä.

Tuotekehityksessä ollaan nyt siirtymässä laajalle kohderyhmälle suunnatuista tuotteista kohti tarkemmin rajatuille kuluttajaryhmille suunnattuja niche –tuotteita, kuten vastuullisesti ja lähellä tuotettuja herkkuja, joiden nauttimisesta ei tarvitse potea huonoa omaa tuntoa, tai laadukkaita sekä proteiini-, vitamiini- ja hivenainepitoisuuksiltaan erinomaisia välipaloja, jotka ovat helppokäyttöisiä ja hinnaltaan kilpailukykyisiä esim. kasviproteiinivalmisteiden kanssa.

Markkinat uusille tuotteille voivat löytyä myös ulkomailta. Esimerkiksi Suomessa kehitettyä ja valmistettua sirkkasuklaata valmistetaan jo vientiin. EU:n uuselintarvikelainsäädännön muutoksen myötä hyönteiselintarvike-markkinoiden odotetaan aukeavan koko EU:n alueella lähitulevaisuudessa.